Viikon jouludiili - löydä joululahjat huippuhintaan »
Olemme Pohjoismaiden suurin verkkokirjakauppa, ja haluamme inspiroida seuraavan lukuelämyksen löytämiseen. Haluamme johdattaa sinut löytämään kirjoja, jotka lumoavat, liikuttavat ja koskettavat tai hetkeksi vievät mukanaan täysin toiseen maailmaan. Löydät meiltä yli 13 miljoonaa kirjaa sekä uusimmat pelit, askartelutarvikkeet, langat sekä muut nykyaikaisen kirjakaupan tuotteet.
Saat tietoa kampanjoista, uutuuksista ja sinulle valituista kirjavinkeistä. Tilaa nyt, niin saat 10 % alennuksen seuraavasta ostoksestasi. Tarjous on tarkoitettu yksityisasiakkaille, ja se koskee vain uusia uutiskirjeen tilaajia. Alennus ei koske oppikirjoja, digitaalisia kirjoja eikä lahjakortteja.
*Tarjoamme ilmaisen toimituksen yksityisasiakkaille yli 29 euron tilauksiin.
Tutkimuksemme mukaan äidit käyttävät enemmän aikaa lapsille lukemiseen kuin isät. Tilastot osoittavat myös, että peräti neljä viidestä lastenkirjasta on naisten ostamia. Nämä ovat esimerkkejä siitä, että naiset näyttävät enenevissä määrin enemmän esimerkkiä lapsille lukemisessa kuin miehet.
”Tulevatko tämän päivän nuoret lukemaan entistä vähemmän kuin vanhempansa, ja mitä se tarkoittaa 10–20 vuoden kuluttua, kun heistä tulee vanhempia? Mitä se tekee lasten lukutaidolle”, pohtii norjalaisen Stavangerin yliopiston lukukeskuksen dosentti Hildegunn Støle artikkelissa, joka on tuotettu ja rahoitettu hänen edustamassaan yliopistossa.
Stølen huoli tulevaisuuden lasten lukutaidosta pohjaa muun muassa vuoden 2016 PIRLS-tutkimuksen tuloksiin. PIRLS eli Progress in International Reading Literacy Study on kansainvälinen neljäsluokkalaisten lukutaitoa mittaava tutkimus, joka toteutetaan joka viides vuosi. Tutkimustuloksen mukaan oppilaat, joiden vanhemmat pitävät paljon lukemisesta, pärjäsivät paremmin kuin oppilaat, joiden vanhemmat eivät pidä lukemisesta.
”Kun vanhemmat suhtautuvat myönteisesti lukemiseen, he lukevat lapsilleen ääneen, antavat lahjaksi kirjoja ja niin edelleen. Sen myötä kehittyvät lasten lukutaito ja myönteinen asenne lukemista kohtaan”, Hildegunn Støle selvittää artikkelissa.
Kyse ei siis ole siitä, kuinka paljon vanhempi lukee itse, vaan siitä millainen asenteesi lukemista kohtaan on.
Pohjoismaissa suuri osa huoltajista kertoo pitävänsä lukemisesta, ja heidän osuutensa on suurempi kuin muissa Euroopan maissa ja OECD-maissa, jotka olivat mukana vuoden 2016 tutkimuksessa. Aiempaan tutkimustulokseen nähden entistä harvempi suomalaisvanhempi kuitenkin kertoi vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa pitävänsä lukemisestä.
Kun lapset näkevät sinun lukevan ja nauttivan kirjoista, he innostuvat lukemisesta myös itse. Sinun ilosi ja innostuksesi kannustavat lapsia ja rohkaisevat heitä kirjojen lukemiseen ja kuuntelemiseen. Tähän panostaminen on erityisen tärkeää nykyään, kun tietokonepelit ja digitaaliset laitteet haukkaavat suuren osan lastemme ajasta. Olemalla hyvä roolimalli lukemisessa teet yhden tärkeimmistä asioista lapsesi kehityksen ja koulunkäynnin hyväksi.
Laillistettu psykoterapeutti, luennoitsija ja lastenkasvatuksen asiantuntija Louise Hallin korostaa kirjallisuuden merkitystä lasten ja nuorten kehitykselle. Adlibrikselle hän toteaa:
"Jos te ette itse lue, eivät lue lapsennekaan – useimmissa tapauksissa. "
Louise Hallin, laillistettu psykoterapeutti
Tämä korostaa sitä, miten tärkeä lukemisen roolimalli vanhemmat ovat.
Lukemisella on suuri merkitys kielen kehittymisen, sanojen ymmärtämisen ja sanavaraston kannalta. Mukavat lukuhetket lasten kanssa edistävät kielen kehittymistä, ja ne ovat myös positiivisia kokemuksia. PIRLS (2016) osoitti myös, että neljäsluokkalaiset menestyivät tutkimuksessa paremmin, jos heille oli luettu pienestä pitäen. Tutkimuksen mukaan lapset, jotka lukevat huvin vuoksi jo nuorena, pärjäävät paremmin koulussa ja voivat paremmin, ja heidän aivojensa rakenne on parempi (Psychological Medicine, 2024).
Osoittamalla lapselle lukemisen tärkeyden, autat heitä kehittämään kielitaitoaan ja koulumenestystään sekä hyvinvointiaan. Tutkimukset viittaavat myös siihen suuntaan, että vanhempien lukeminen voi tasoittaa niitä lukutaitojen eroja, jotka muuten liittyvät vanhempien akateemiseen koulutukseen.
Lukeminen lapsille ja lasten kanssa on loistava tapa viettää aikaa yhdessä. Se luo rauhallisen ilmapiirin ja vahvistaa aikuisen ja lapsen välistä suhdetta. Yhdessä lukeminen antaa mahdollisuuden jakaa ajatuksia ja tunteita. Sitä paitsi ei ole mitään hauskempaa kuin viihdyttävän lastenkirjan lukeminen ja yhdessä nauraminen. Kun pidät lukemisesta, tarttuu lukemisen ilo myös muihin.
"Lue – lue aina – lue paljon – pidä kirjoja esillä – osta kirjoja – laita kirjoja kaikkialle – lue lapsille – lue itse! "
Louise Hallin, laillistettu psykoterapeutti
Lukemalla erilaisia kirjoja lapset oppivat empatiasta, erilaisista kulttuureista ja sosiaalisista tilanteista. Kun puhut kirjojen sisällöstä yhdessä, se auttaa lapsia ymmärtämään muita ja olemaan yhteydessä muihin. Tämä taito on korvaamaton kaikilla elämän osa-alueilla.
Laillistettu psykoterapeutti, luennoitsija ja lastenkasvatuksen asiantuntija Louise Hallin korostaa kirjallisuuden merkitystä lasten ja nuorten kehitykselle. Hän toteaa, että kirjojen kuunteleminen tarjoaa lapsille huomattavan paljon mahdollisuuksia orientoitua maailmaan paremmin. Nuorille puolestaan voi olla pelastusrengas kokea kirjojen kautta, että muutkin tuntevat samanlaisia asioita, ajattelevat samoja asioita ja ovat kokeneet samoja vaikeitakin asioita. ”Se tuo lapsille uskomattoman paljon lohtua.”
Aikana, jolloin lapset ovat usein digitaalisten näyttöjen kimpussa, on tärkeää muistaa myös kirjojen merkitys. Omistautumisesi lukemiselle voi auttaa lapsiasi löytämään kirjojen pariin, eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa. Ole lapsillesi roolimalli lukemisen suhteen – onnea matkaan!
Foreldres leseglede kan utligne sosiale forskjeller! Stavangerin yliopisto, Norja, 15.5.2021.
PIRLS 2016 (Progress in International Reading Literacy Study) Kansainvälinen vertailututkimus, joka mittaa neljäsluokkalaisten lukutaitoa kansainvälisesti katsottuna.
un, Y.-J. et al. (2024) ‘Early-initiated childhood reading for pleasure: associations with better cognitive performance, mental well-being and brain structure in young adolescence’ , , 54(2), s. 359–373.
Julkaistu 27. helmikuuta 2024
