Näin lukeminen vaikuttaa lapsen sanavarastoon

Uutisartikkelin ymmärtämiseen tarvitaan noin 50 000–60 000 sanan sanavarasto. Tätä mieltä on erikoispedagogiikan professori Mats Myrberg. Lasten sanavarasto voi vaihdella huomattavasti riippuen lukemiseen käytettyjen tuntien määrästä. ”17-vuotias, jolle on luettu tai joka on itse lukenut paljon, osaa noin 50 000–70 000 sanaa. Sanavarasto jää noin 15 000–17 000 sanaan niillä nuorilla, joille ei ole luettu. Ero voi siis olla jopa 55 000 sanaa”, selventää Myrberg.

Mats Myrberg tukeutuu esille nostamissaan luvuissa muun muassa teokseen Handbook of Reading Research, joka selvittää perusteellisesti Yhdysvalloissa vuonna 1991 toteutettua sanavaraston ja lasten sanavaraston kehittymiseen keskittyvää tutkimusta. Myrbergin mukaan lukujen soveltaminen myös Yhdysvaltojen ulkopuolella on mahdollista.

Ruotsin kouluviraston* mukaan päivälehden sekä yläkoulun ja lukion oppikirjojen ymmärtämiseksi tarvitaan noin 30 000 sanan sanavarasto. Tarkennuksena myös kouluvirasto toteaa, että jopa 40 000–50 000 sanan sanavarasto on tarpeen, jotta päivälehden sisältöä voi ymmärtää syvällisemmällä tasolla. 

Sanavaraston laajuus vaikuttaa kielitaitoon 

Kuinka monta sanaa tai fraasia sitten ”pitäisi” osata? Vastaus riippuu luonnollisesti siitä, missä yhteydessä aiheesta puhutaan. Suppeampi sanavarasto riittää kielen puhumiseen, mutta sen kirjoittamiseen ja lukemiseen tarvitaan enemmän tietämystä sanoista ja sanonnoista.

Sanavaraston laajuus on yhteydessä moneen läpi elämän vaikuttavaan asiaan, muun muassa koulussa ja työelämässä menestymiseen, ajatusten ja tunteiden ilmaisemiseen kykyyn esittää kysymyksiä sekä luoda ja ylläpitää ihmissuhteita.

Kuinka saavuttaa yli 50 000 sanan sanavarasto?

Mitä vaaditaan siihen, että oppilas suorittaa loppuun peruskoulun ja osaa vähintään 50 000 sanaa vain 15 000 sanan sijaan? Myrbergin mukaan koululla on tärkeä rooli lasten ja nuorten ohjaamisessa lukemisen pariin. Hyvät lukutottumukset tarkoittavat paitsi sitä, että pidät lukemisesta, niin myös sitä, että uskallat ja haluat tarttua haastavampiin teoksiin.

Myrberg korostaa myös sitä, että oma-aloitteisella arkisella lukemisella on merkitystä. Hänen mukaansa lukutottumusten tukemiseksi on tärkeää löytää sopivantasoista luettavaa, joka kiinnostaa lukijaansa. Aktiiviseksi lukijaksi kehittyminen vaatii siis hieman vaivannäköä.   

Kun luet lapselle ääneen ja rohkaiset häntä lukemaan itse, voit auttaa häntä kasvattamaan sanavarastoaan merkittävästi. Kun lapset kuulevat ja lukevat kirjoista uusia sanoja ja sanontoja, he voivat nopeasti laajentaa sanavarastoaan sekä oppia käyttämään niitä uusilla ja oikeilla tavoilla.

Lapsille ääneen lukeminen

Kun luet lapselle ääneen ja rohkaiset häntä lukemaan itse, voit auttaa häntä kasvattamaan sanavarastoaan merkittävästi. Kun lapset kuulevat ja lukevat kirjoista uusia sanoja ja sanontoja, he voivat nopeasti laajentaa sanavarastoaan sekä oppia käyttämään niitä uusilla ja oikeilla tavoilla. 

Tutustu myös: Värikkäät ja innostavat kuvakirjat perheen pienimmille 

Kannusta lasta lukemaan itse 

Lapselle ääneen lukeminen ei ole ainoa sanavarastoon vaikuttava tekijä. On myös tärkeää kannustaa lapsia lukemaan itse. Aikuiset voivat tehdä tämän ehdottamalla erilaisia kirjoja. Lukemisen aloittamisen pitäisi olla hauskaa, temmata mukaansa ja herättää uteliaisuutta! On tietenkin muitakin tapoja tukea lasten kielellistä kehittymistä ja sanavaraston karttumista, kuten keskustelut, rohkaiseminen kysymysten esittämiseen ja mahdollisuuden luominen mielipiteiden, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseksi. 

Lue myös: Vinkkejä aloittelevalle lukijalle  Lue myös: Miten löytää aikaa lukemiselle lapsen kanssa?    

Lähteet: 

• Podcast Didaktorn: "Jättemånga ord är jättebra", mukana Mats Myrberg, erityispedagogiikan emeritusprofessori (Kuuntele podcast täällä) 

• Ruotsin kouluvirasto: Ordförrådets betydelse för språk-, läs-, och skrivförståelse 

• Kirjavinkki: Handbook of Reading Research, P. David Pearson, Section Editor Barr, Michael L. Kamil, Peter B. Mosenthal, Rebecca Barr. Taylor & Francis 2016.