Onko lapsellani dysleksia eli lukihäiriö?

Mikäli lapsella on haasteita lukemisen ja kirjoittamisen kanssa, taustalla voi olla useita eri syitä. Yksi näistä saattaa olla dysleksia eli lukihäiriö. Lukihäiriö voi johtua perinnöllisistä tekijöistä, jotka vaikeuttavat kirjoitetun tekstin lukemista, oikeinkirjoitusta sekä luetun ymmärtämistä.  

Dysleksian seurauksena lapsi ei välttämättä pysty hahmottamaan sanojen rakennetta, minkä vuoksi lukeminen vaatii erityisen paljon ponnistelua. Lukihäiriö tekeekin lukemisesta haastavaa, ja lapsi saattaa lukiessaan jumittua sanoihin, lukea väärin sekä jättää välistä sanojen osia tai kokonaisia sanoja. Lukihäiriö voi näyttäytyä eri tavalla eri yksilöillä, minkä vuoksi toisilla lapsilla voi olla vaikeampaa oppia kirjoittamaan, kun taas toisilla vaikeudet liittyvät lukemiseen.  

Lapsen luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen vaikuttavat myös ympäristöön liittyvät tekijät, kuten kirjojen saatavuus ja lukemiseen liittyvä asenne. Ratkaisevaa lapsen lukutaidon kehittymisessä on se, että hän saa riittävän aikaisessa vaiheessa tukea lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen myös koulussa. Kun lapsi saa tukea aikaisessa vaiheessa, hidas lukutahti ei latista lukuintoa.  

5 asiaa dysleksiasta

1. Dysleksia eli lukihäiriö ei ole liitoksissa älykkyyteen. Tunnemme historiasta lukuisia lukihäiriön omaavia merkkihenkilöitä, joilla on ollut tärkeä rooli kulttuurin ja tieteen kehittymisessä. Tiesitkö, että esimerkiksi taidemaalari Pablo Picassolla, ohjaaja Charles Chaplinilla sekä arkkitehti Alvar Aallolla oli lukihäiriö?   

2. Suomessa lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä vaikeuksia on arvioiden mukaan jopa 6–10 prosentilla väestöstä. Luvun suuruus riippuu hieman siitä, miten lukihäiriön ilmeneminen määritellään, ja mitä ikäryhmiä tarkastellaan. Lukemiseen voivat vaikuttaa myös haasteet keskittymiskyvyssä sekä näkö- tai kuuloaistissa. Myös monikielisyys voi hidastaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimista.  

3. Dysleksia on yleisempää pojilla kuin tytöillä.  

4. Lukihäiriön aiheuttajaa ei ole täysin pystytty vielä selvittämään. Yleisen määritelmän mukaan keskeistä dysleksiassa on vaikeus hahmottaa ja käsitellä kielen äänteitä. Lisäksi tavallista on, että lukihäiriöön liittyy myös ongelmia muistin kanssa, esimerkiksi kielellisen lyhytkestoisen muistin kapeus.  

5. Dysleksian lisäksi on tavallista, että lapsella voi lisäksi olla myös jokin kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, kuten ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö tai dyskalkulia eli laskemisen erityisvaikeus. 

Luki- ja kirjoitusvaikeuden seurauksia

Lukihäiriö voi vaikuttaa lapsen lukuinnokkuuteen, sillä jos lukeminen tuntuu hitaalta ja vaikealta, lapsi voi kokea sen tylsäksi ja näin ollen vältellä sekä lukemista että kirjoittamista. Lukemisen ja kirjoittamisen vähäisyys puolestaan köyhdyttää lapsen sanavarastoa ja hidastaa yleistiedon karttumista. Sen vuoksi lukihäiriön havaitseminen ja tarvittavan tuen saaminen ovatkin tärkeitä. Vaikeudet lukemisessa ja kirjoittamisessa voivat myös vaikuttaa lapsen itsetuntoon.

Lue myös: Miten lukeminen vaikuttaa sanavarastoon?

Dysleksian omaaville lapsille kehittyy usein mielikuvitusta, loogista päättelykykyä ja hyvä muisti. Lapset, joilla on lukihäiriö, kehittävätkin tyypillisesti omia tekniikoita ratkaistakseen lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä haasteita.

Miten tunnistan lapsen lukihäiriön?

Lapsen dysleksian tunnistaminen on mahdollista jo ennen kuin tämä aloittaa koulun, mutta tavallista on, että dysleksiaa aletaan tutkia vasta lapsen käydessä kolmatta tai neljättä vuosikurssia. Lasten luku- ja kirjoitustaidossa on paljon vaihtelua, sillä toiset oppivat nopeammin ja toiset hitaammin, mikä on täysin normaalia.  

Mahdollisia merkkejä lapsen lukihäiriöstä

1. Lapsella on vaikeuksia kirjoittaa sanoja oikein.  

2. Lapsella on vaikeuksia erottaa toisistaan eri kirjainten äänteitä.  

3. Lapsella on vaikeuksia hahmottaa asioiden, esimerkiksi aakkosten tai viikonpäivien, tiettyä järjestystä.   

4. Lapsella on vaikeuksia löytää oikea sana, vaikka hän osaisi sanan.   

5. Lapsi välttelee haastavampien sanojen käyttöä.   

6. Lapsi käyttää sanavalinnoissaan luovuutta, ja hän välttelee ja korvaa vaikeita sanoja.   

7. Lapsi jättää lukiessaan osan sanasta tai kokonaisia sanojalukematta.  

8. Lapsi ääntää kirjaimia väärässä järjestyksessä.  

9. Lapsi kirjoittaa epäselvästi sekä jättää pois tai vaihtaa kirjainten paikkaa sanojen sisällä.   

10. Lapsi lukee hitaasti ja jumittuu sanoihin tai vaihtoehtoisesti lukee nopeasti ja väärin.   

11. Lapsella on vaikeuksia luetunymmärtämisessä. Hän keskittyy oikein lukemiseen niin paljon, että ei ymmärrä sanojen yhteyttä ja lukemansa sisältöä. 

12. Lapsi välttelee kotitehtävien tekemistä, ja niiden tekeminen on uuvuttavaa, koska se vaatii paljon keskittymistä.

Miten toimin, jos epäilen lapsellani lukihäiriötä?

Apua kannattaa lähteä hakemaan, mikäli lapsesi on ensimmäisten kouluvuosien aikana yrittänyt oppia kirjoittamaan ja lukemaan, mutta se ei ole onnistunut edes erityisopetuksen avulla. Dysleksian lapsella voi tunnistaa erityisopettaja, koulupsykologi tai puheterapeutti. Mikäli epäilet lukihäiriötä lapsellasi, voit kääntyä kouluterveyden puoleen, josta lapsi tarvittaessa saa lähetteen jatkotutkimuksiin. 

Virallisen diagnoosin lukihäiriöstä tekee aina lääkäri. Ei ole olemassa yksinkertaisia ​​testejä sen selvittämiseksi, onko lapsellasi lukihäiriö. Tutkinta koostuu useista testeistä ja keskusteluista, lapsen ja vanhempien kanssa sekä lapsen opettajan tai erityisopettajan lausunnosta.

Lähteet:

Lukihäiriö.fi Oppimisvaikeus.fi Lukimat.fi