Taistelijat

”Taistelijat” kertoo kahdesta idealistista, heidän elämästään ja aktiivisesta toiminnastaan Suomen itsenäistymisen vuosina ja sen jälkeisessä kahtia jakautuneessa nuoressa valtiossa. Teoksen sytykkeenä on ollut kirjoittajan haltuunsa saama pitkä kirje, joka herätti hänessä niin paljon kysymyksiä, että niihin vastaamiseen tarvittiin lopulta vuosien tutkimustyö ja tämä mittava kirja. Kirjeen oli elokuussa 1923 kirjoittanut Kimmo Lehtimäen isoisä, kirjailija Konrad Lehtimäki, ja se oli osoitettu tuomari Vilho Joutsenlahdelle.

Kirjailija Konrad Lehtimäki oli vasemmistopoliitikko ja itsenäisyystaistelija. Hänet valittiin 1910-luvulla kahdesti kansanedustajaksi, ja hänen keskeisin poliittinen tavoitteensa oli pyrkiä vapauttamaan Suomi Venäjän sortovallasta. Tuomari Vilho Joutsenlahti toimi vuodesta 1918 alkaen työläisten puolia pitävänä kansalaisoikeustaistelijana. Hänen nimensä on unohdettu lähes tyystin. Vilho Joutsenlahdesta ei ole tiettävästi kirjoitettu ennen tätä kirjaa artikkeliakaan.

Molemmat taistelijat ja heidän vaikuttimensa esitellään teoksessa syvällisesti. Molempien toiminnan taustalla on ollut vahva kokemus ihmisten eriarvoisuudesta. Molemmat asettivat yhteiskunnalliset tavoitteensa henkilökohtaisen etunsa edelle. Heidät molemmat myös leimattiin toimintansa vuoksi maanpettureiksi.

”Taistelijat” luo teräväkatseisia näkymiä sadan vuoden takaisiin suuriin oikeusjuttuihin, joissa Joutsenlahti toimi vasemmistolaisten puolustusasianajajana ja kamppaili politisoitunutta oikeuslaitosta vastaan. Kahden taistelijan elämäntyötä valottaessaan Kimmo Lehtimäen teos oikaisee myös hämmästyttävällä tavalla sitä kokonaiskuvaa, jonka tähänastinen suomalainen historiankirjoitus on luonut Suomessa vuosina 1910-1940 vallinneista poliittisista ja yhteiskunnallisista asetelmista.