Suojelusenkeli

Yhtäkkiä huoneen valot sammuivat.
Ann painautui naistenhuoneen wc-kopin ovea vasten ja manasi typeryyttään. Hän oli jättänyt käsilaukkunsa - jossa olivat sekä puhelin
että pippurisumute – pesualtaan reunalle. Se oli anteeksiantamaton virhe, varsinkin agenttikoulutuksen saaneelta naiselta.
Kumipohjaiset kengät narahtivat marmorilattialla. – Ann Martin?
Sinä halusit tavata minut.
Matala miesääni sai Annin ihon nousemaan kananlihalle. Oliko mies Suojelusenkeli, kaapattuja lapsia kotiinsa palauttava sankari, jonka
todellista henkilöllisyyttä kukaan ei tiennyt? Muutaman päivän sisällä oli kadonnut kuusi lasta, eikä viranomaisilla ollut ensimmäistäkään
johtolankaa.
– Suostun tekemään kanssasi sopimuksen.Minä autan sinua löytämään lapset,mutta sinä et saa kertoa kenellekään, että olet ollut
yhteydessä minuun.
Ann tiesi rikkovansa kaikkia sääntöjä tarttuessaan Suojelusenkelin tarjoukseen.Mutta kuka välitti säännöistä, kun lapsen henki oli uhattuna?