Sinun ei pidä tuntea häpeää siitä mitä tapahtui

"Isäni pahoinpiteli minua koko lapsuuteni ajan, ja nyt teen kokopäiväisesti töitä väkivaltaa kohdanneiden lasten auttamiseksi."

"Tämä on tarinani pimeydestä, joka asuu sisälläni. Tiedän, miltä tuntuu olla jatkuvasti huolissaan, millaista on, kun joutuu pelkäämään koko ajan. Pelkäämään sitä, että paljastan salaisuuden, jonka olen isälle ja itselleni luvannut säilyttää.

Keltaisessa talossamme ei ole yhtään paikkaa, jossa en olisi kokenut väkivaltaa. Ei yhtäkään huonetta, ei ainoatakaan paljasta pintaa. Vartun turvattomassa kodissa.

Minun on pakko käyttää suuri osa aikuiselämästäni lapsuuteni parantamiseen, jotta haluaisin ja jaksaisin elää. Löydän psykoterapeutin, jolla on osaamista dialektisen käyttäytymisterapian alalta. Pääsen eroon häpeästä ja minua päivittäin piinaavista muistikuvista. Alan elää."

MARIA LUNDBERGilla on nykyisin sosionomin pätevyys ja maisterin tutkinto sosiaalityöstä. Hän on työskennellyt sosiaalipalveluissa kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä hän työskentelee lehtorina Mälardalenin yliopistossa sosiaalityön osastolla.

"Maria Lundberg varttui alkoholisoituneen äidin ja väkivaltaisen isän kanssa. Vanhemmat erosivat Marian ollessa kymmenvuotias, ja hän muutti isän ja tämän uuden vaimon luokse. Tällöin alkoi lähes seitsemän vuotta kestänyt helvetti, sillä isä käytti häntä toistuvasti seksuaalisesti hyväkseen. Maria sijoitettiin sijaiskotiin hänen ollessaan 16-vuotias. Juuri ennen 17-vuotissyntymäpäiväänsä hän vihdoin uskalsi kertoa hyväksikäytöstä. Marian isä asetettiin syytteeseen ja hän sai vankeustuomion. Maria Lundberg on koko aikuisikänsä yrittänyt parantaa haavoja psykoterapian avulla. Hän kouluttautui sosionomiksi auttaakseen muita seksuaalisen väkivallan uhreja. He muodostavat myös tämän kirjan ensisijaisen kohderyhmän. Häpeä, yksinäisyys, hiljaisuus - nämä sanat toistuvat mantran tavoin läpi koko tekstin." BTJ