Silta luodolta lukaaliin

"Onko mahdollista, että kotikylän taivas ja maa luotiin ennen meidän vaarin aikaa?" ihmettelivät kylän lapset 1930-luvulla. Tiedonkatkosta ei luodossa ole syytä selittää vuoden 1918 tapahtumilla. Miksi menneisyys oli hukassa? Kirja tutkii suvun jatkumista ja kertoo tarinoita kylän kehityksestä Henrik-piispan ajoilta tähän päivään.

Luonnossa toimeen tuleva väki eli heimokautena hiljakseen pienten jokien yhtymäkohtien paikkeilla kalan ja metsän saaliin turvin. Lohi alkoi kiinnostaa myyntimiehiä. Uusi sukupolvi etsi turvallisen asuinpaikan ja merkitsi oman ranta-alueen. Suku raivasi elintilaa Kokemäenjoen keskelle, kivikkoiseen Kiettareen saareen. 1400-luvun loppuun mennessä syntynyt kolmen talon kylä säilytti talojen paikat ja nimet tähän päivään.

Kiettareen kosken yläpuolella sijaitsi heimokaudella huittislaisten maanomistajien, laamanni- ja pappissukujen pystyttämiä kala-aittoja. Ajan oloon läheisyyteen nousi taloja, joita verotettiin, ja niiden nimet tunnettiin ennen kuningas Kustaa Vaasan aikaa. Joen rengastama kivikkoluoto pysyi vuosisadasta toiseen ulkoapäin huomaamattomana ja saman kokoisena.