Seinäjokivarren asutus

Seinäjokivarsi käsittää Seinäjoen, Peräseinäjoen ja Virtain Kurjenkylän. Peräseinäjoessa on luonnollisesti myös mukana Haapaluomankylä, josta vedet virtaavat Nurmonjokea pitkin Lapuanjokeen.

Kirjan keskeistä antia on Seinäjokivarren eränkäyntiajan historia, mikä on selvitetty tiloittain. Eränkävijöitä oli Lempäälästä ja Etelä-Hämeenkyröstä saakka. Toinen tärkeä anti on selvitys Seinäjokivarren tilojen perustamisista ja talonhaltijoista vuosilta 15461808. Kurjenkylän ja Haapaluomankylän osalta talonhaltijat on selvitetty vuoteen 1829 saakka.

Alueen saamelaisistakin on nyt ensimmäisen kerran tehty selvitys.

Kirjassa on poikkeuksellisen laaja johdanto, mikä antaa yleiskuvan Etelä-Pohjanmaan asutusreiteistä ja hallinnosta 1300-luvun lopulle saakka.

Johdannossa on myös selvitetty Etelä-Pohjanmaan rautakauden lopun vuosien 600850 väestön koostuminen ja sen kato sekä Vöyrin Mäkpään Käldamäen ja Orismalassa lähellä Isonkyrön ja Ylistaron rajaa olevan Levänluhdan suohautojen synty.

Kirjan on kirjoittanut alkuaan eteläpohjalainen Jouko Niemelä, joka opiskelee Suomen ja Pohjoismaiden historiaa Helsingin yliopistossa.