Pyykkärin jalat tapaili polkan tahtia

Lapsonen
Tyttö lumitukkainen
Kodista kotiin siirtyen
unohti lapsuuden
Sai vanhemmat rakkahat
kenties omia paremmat
Eli kuitenkin kipuillen
kuin jotain kaivaten
Sitten olikin jo aikuinen
kun kuuli sen
Että olikin suurperheen lapsonen
Tuo tyttö lumitukkainen
elää tietäen
ettei ole sukunsa viimeinen