Punainen tukka ja lukivaikeus

Suuren ikäluokan tapahtumatarinoita 1950-1960 -luvuilla

Pakkaspäivänä 1949 metsän keskellä maalaistalon kammarissa syntyy punatukkainen poika, joka elää turvallisen lapsuuden leikkien ja talon töihin osallistuen. Kansakoulussa lukivaikeus viivästyttää lukemisen ja kirjoittamisen oppimista ja oppikoulussa se näkyy alhaisina kielinumeroina ja lukio-opettajan huonoissa ainekirjoitusten arvioissa.

Hänen nuoruutensa osuu kuohuvalle 1960 -luvulle, jolloin edellinen sukupolvi tuomitsee nuorten musiikkimaun, pukeutumis- ja käytösnormit, pasifismiaatteen, solidaarisuuden kolmannen maailman köyhiä kohtaan ja vapaan kasvatuksen ihanteen. Omaksi sukupolvikokemukseksi muodostuu osallistuminen Teiniliiton liittokokoukseen Tampereella syksyllä 1968. Ylioppilaaksi hän pääsee Karstulan yhteiskoulusta 1970 ja aloittaa sen jälkeen opiskelun Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Muistellessaan lapsuus- ja nuoruusaikaansa hänen mieleen palaa lapsuuden hiihtoretket, teiniangsti ja lahjakkaan teinitoverin mielenterveyden horjuminen sekä suhde 50 vuotta vanhempaan isään, jonka oma sukupolvikokemus tapahtui myös Tampereella, kun hän sisällissodassa valkoisten puolella taisteli Ratinanniemessä ja haavoittui päähän osuneesta luodin sirpaleesta.