Poikani, rikollinen

Klikkaus Facebookiin. Selailua uutissyötteessä. Kavereiden arkisia päivityksiä ja tavallisia kuvia. Ja sitten se yksi julkaisu. Siinä kerrottiin, mitä edellisenä perjantaina oli tapahtunut: eräs nuori mies oli pahoinpidelty. Julkaisun kirjoittanut mies kuului toisen pahoinpitelijän lähipiiriin. Saijan pojankin nimi oli mainittu tekstissä, eikä poika suinkaan ollut uhri. Se oli kylmäävä tapa saada tietää oman lapsensa tekemästä rikoksesta.

Tähän kirjaan haastatellut neljä äitiä kertovat, millaista on elää aikuisen poikansa tekemän vakavan rikoksen varjossa.

Kristiina oli juuri viettänyt mukavan teatteri-illan, kun hänen elämänsä muuttui. Vain yksi puukonisku oli vienyt nuoren miehen hengen, ja puukottaja oli Kristiinan oma poika.

Helena pyöräili poliisiasemalle selvittääkseen poikansa olinpaikan. Poliisi ei sitä paljastanut, mutta käräjäsihteeri kertoi jotain järkyttävää: poika oli tuomittu tapon yrityksestä.

Kun Päivi puhui psykiatrisessa päivystyksessä poikansa tekemästä rikoksesta, hän sai avun sijaan kauhistuneita reaktioita. Poika oli raiskannut alaikäisen.

Saijalle pojan tekemien rikosten yksityiskohdat selvisivät vasta oikeudenkäynnissä. Tapahtumista kuulleessaan Saija mietti, miksi hän oli edes tullut paikalle.

Kirjaan on haastateltu myös kriminaalityön asiantuntijoita. He kertovat, miksi rikoksentekijöiden läheisiä syyllistetään ja miten heitä voitaisiin tukea paremmin.

Kirjan kirjoittaja Katri Kilpiäinen on porvoolainen vapaa kirjoittaja ja luovan alan yrittäjä. Hän on työskennellyt muun muassa Ylen ohjelmien kampanjapäällikkönä.