Oravanpyörä, vuoristorata vai mikä se oli?

Runoja ja ja ajatelmia sikin sokin sekaisin niin kuin elämäkin. Runoja rakkaudesta, tuskasta, ystävyydestä ja toivosta. Elämästä sen raakuudessaan ja raivossaan, tunteiden myrskystä ja ihanasta paisteesta.

Nuoren naisen elämäntarinaa ei missään järjestyksessä. Ei tiennyt tyttö mitä elämässään tulee kokemaan monta asiaa kantapään kautta oppimaan. Osan jopa useammin kuin kerran. Ehkä tämän myötä on elämästä jo jotain ymmärtänyt.

Runoillen oon vuosia viettänyt
niitä jopa servetteihin kerännyt
joskus vaan ajatus tulvinut
joskus tuska kehostani mylvinyt
On elämä varsinainen vuoristorata
ja oravanpyöräkin vielä
yritäppä elää onnellisena siellä.
Moniin ajatuksiin ei oo ees järkee
mut runo jokainen on silti tärkee.
Vuosien varrella kirjoitettuja runoja
suuria tunteita suruja ja myös iloja.
Ei oo mitään järjestystä näissä jutuissa
ei aikaa, ei päivää oo ollut runoissa.