Motti-Matti

Laatokan Karjalassa on vuoden 1940 tammikuussa pakkasta lähes 40 astetta. Suomen armeija tekee menestyksekkään vastahyökkäyksen puna-armeijan joukkojen läpi. Selustaan jää runsaasti hajallaan olevia venäläisiä, jotka tapansa mukaan kaivautuvat maahan. Syntyy nimitys motti.

Suomalaiset tuhoavat rankoissa talvitaisteluissa motit yhden toisensa jälkeen. Tuhansien kaatuneiden joukossa on kaksi puna-armeijan kenraalia. Sotasaaliina on toista sataa panssarivaunua, tykkejä, aseita ja ammuksia. Se olisi riittänyt kokonaisen divisioonan varustamiseen.

Jääkäripataljoona 4:n eli Hiipijän komentaja, majuri Matti Aarnio oli keskeisessä osassa mottien tuhoamisessa. Hän sai lisänimekseen Motti Matti. Legendaarinen Lauri Törni taisteli Motti-Matin joukoissa.

Kuuden sodan käynyt Aarnio oli vapaus- ja heimosoturi, joka ennen talvisotaa toimi vastavakoilutehtävissä. Jatkosodassa hänet ylennettiin everstiksi. Hän haavoittui kesän 1944 erämaataisteluissa, mutta ehti mukaan Lapin sotaan.

Punainen Valpo palkitsi eversti Aarnion pidättämällä hänet liikekannallepanon valmistelusta. Motti-Matti kuitenkin pakeni Valpon käsistä. Hän päätyi lopulta Venezuelaan, jossa tapasi pakomatkalla olevan talvisodan taistelutoverinsa Lauri Törnin.

Motti-Matti on kirjailija Robert Brantbergin 19. sota-aiheinen teos.