Kansan raittiudeksi ja kotien onneksi

Suomalaisten kieltolakikuva on varsin miehinen ja kostea. Aikalaisnäkemyksissä kieltolakia pidettiin kuitenkin naisten lakina. Tutkimus tarkastelee kieltolakiajan historiaa uudesta näkökulmasta. Mikä merkitys naisten mielipiteillä ja toiminnalla oli lain kohtalolle? Mitä kieltolaista käyty keskustelu ja toiminta lain puolesta ja sitä vastaan kertoo naisten asemasta kieltolakiajan yhteiskunnassa? Tutkimus purkaa myyttiä kosteasta kieltolaista.

Tutkimuksen pääasiallisena lähdeaineistona on lehdistössä käyty keskustelu. Sitä täydentävät nais- kieltolaki- ja raittiusjärjestöjen materiaalit sekä kirjeet, päiväkirjat ja muistelmat.