Kalakukkoo, vohveleita ja kyrönmakkaroo

Tämän tarpeellisen rakennuksen saamista tänne on kiteyttänyt ja kiirehtinyt kaupungin omistaman lihantarkastamon pienuus ja tarkoitukseensa soveltumattomuus. Kun kauppahallin tarve on viime aikoina käynyt kaupungissamme tuntuvaksi ja ehdottomaksi, on valtuuston päätöstä tervehdittävä kaupunkilaisten taholta mitä vilpittömimmällä tyytyväisyydellä.
Iisalmea rakennettiin kauppalasta kaupungiksi 1900-luvun alussa. Pieni kaupunki eli kaupankäynnistä ja omavaraistaloudesta. Kulkutautien ehkäisemiseksi pyrittiin tekemään kaikki voitava sen hetkisen tiedon valossa. Eräs tärkeä etappi oli, kun kaupungin niukasta taloudesta huolimatta saatiin oma kauppahalli. Hallin pystytys vaati kaupunginisien kauaskantoista näkemystä ja rohkeutta.
Ennen kauppahallin tuloa kaupunkiin puksuttelivat junat uutta rataa pitkin ja junien mukana saapui tuleva kunnallismies, ratamestari Jaakko Öster, joka huomasi kaupungin sopivankokoiseksi hänenlaiselleen edistystä haluavalle miehelle. ”Sokerina kakun päällä” Iisalmesta löytyi topakka tyttö, tuleva kauppias Hilma Moldakoff vaimoksi ja Satamon perhe sai alkunsa. Yhteiskunnalliset asiat, Suomen Venäjän vallan alta vapautuminen ja itsenäisyyden alkuvuodet vaikeuksineen hidastivat hieman kaupungin kehittymistä. Kauppahallin avautuminen loi hetkeksi kauppiaille toivoa paremmasta toimeentulosta, kunnes jälleen maailmalla alkoi kuohua.
Teos käsittelee kauppahallin suunnittelun, rakentamisen ja kaikkein kiihkeimpien kaupankäyntivuosien jälkeistä hallin elämän tasaista tahtia.
Halli täyttää sata vuotta 1.5. 2026.