Alla kasvon kaikkivallan

Suomen tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluva Eino Leino etsii omaperäisessä ja avoimen pohdiskelevassa teoksessaan elämän tarkoitusta, mystistä jumaluutta ja taiteellista kutsumusta. Teos kuvaa ristiriitaista ja itseään tutkivaa etsijää, joka aikakauden teosofisten aatteiden innoittamana tunnistaa panteistisen, kaikkialla läsnä olevan jumaluuden, syvyyden monimuotoisen äänen ja puntaroi sen valossa omia elämänvalintojaan.

Teosta rytmittävät väkevä dialogi ja rehellinen pohdiskelu, välillä äänen saa myös myrskyisää elämää viettävä Väinämöinen. Keskeisenä ajatuksena on luovan työn ja taiteen merkitys. Kerronnassa runollinen lennokkuus yhdistyy konkreettisen elämänpiirin kuvaukseen itsenäisyyden kynnykselle astuvassa Suomessa.

Alla kasvon kaikkivallan ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1917.