Abdallah eli Nelilehtinen Apila

Jumalan, sen lempe n ja laupiaan nimess , joka on antanut meille ruovonkorren kirjoittaaksemme ja joka p iv opettaa ihmiselle mit t m ei tied . 1] T m kirja ei ole romaani Abu-Zeydist eik Ez-Zahirin el m nvaiheista, eik ole se yksik n niist kauniista saduista, joita juhlap ivin luetaan ja lauletaan Kairon kahviloissa. T m on se mutkaton kertomus, jonka kameelin-ajaja Ben-Ahmed jutteli meille er maassa muuanna iltana, ollessamme leiriin asettuneina, Siunauksen l hteen vaiheilla. Y edistyi, t hdet sammuivat taivaalla, kaikki uinaili: tuuli, maa, ihmiset; Jumala yksin n silm ili luontoa. Meille p iv n helteest ja vaivoista v syneille t m kertomus oli kuin kristalli kirkas puro, joka levitt pirteytt ja eloa ymp rilleen. Jospa se samalla tavoin virkist isi muitakin maapiirin vaeltajia ja heihinkin vuodattaisi rauhaa, unelmia ja unhotusta