Ystävyyttä norsun kärsällä

”Kullervo, oletko ystäväni?” Lyydia-hiiri kysyi ja katsoi unelmoiden loputtomaan taivaan sineen.
”Totta kai”, norsu vastasi töräyttäen samalla pienen töräyksen.
”Ihanko oikea ystävä?”
”Hetkinen, onko olemassa keinotekoisia ystäviä?”
”Olen melko varma siitä, että sellaisiakin on”, Lyydia vastasi.
”Ei, minä olen ihan oikea ystävä. Kokeile vaikka”, norsu sanoi ja ojensi kärsänsä kosketettavaksi.
”Mutta oletko ystäväni, koska olen hiiri vai koska olen Lyydia?”
”Hmm... Enpä tiedä. Ehkä siksi, koska olet ystäväni.”

Olipa kerran suuren suuri norsu, joka asui suuren suuressa talossa. Ja olipa kerran pieni hiiri, joka asui pikkuruisessa talossa norsun selässä. Norsu ja hiiri olivat parhaistakin parhaimmat ystävykset. Hiiri tiesi mistä rapsuttaa, kun norsua kutitti. Norsu leyhytteli hiirtä suurilla korvillaan, kun oli kuuma. Eräänä päivänä hiiri halusi selvittää, miksi se ja norsu olivat ystävykset. Olivathan ne niin kovin erilaiset.

Viisas, hauska ja runollinen tarina etenee keveästi leijaillen kuin pilvi. Värikäs ja uniikki kuvitus tarjoaa hassuja yksityiskohtia tutkittavaksi. Hilpeä tarina rauhoittuu loppua kohti ja sopii täydellisesti iltasaduksi.

Marius Marcinkevicius on palkittu liettualainen lastenkirjailija. Marcinkevicius on koulutukseltaan lääkäri, ja hän on työskennellyt myös laskuvarjojoukoissa. Kunkin hypyn jälkeen hänen mieleensä pulpahti aina uusi runo tai satu.

Aušra Kiudulaite on palkittu liettualainen kuvittaja ja kirjailija, jonka töitä valittiin mm. Bolognan lastenkirjamessujen näyttelyyn 2017.

Heidän teoksensa Ystävyyttä norsun kärsällä voitti Liettuan IBBYn vuoden lastenkirjapalkinnon 2017.