Talvisodasta vanhuuden turvaan

"Ukrainan sota toi uutisiin kuvia raajansa menettäneistä miehistä. Kuvat olisivat voineet olla sotivasta Suomesta yli 80 vuoden takaa."

Suomi hoiti sodassa vammautuneet niin hyvin kuin se köyhälle maalle oli mahdollista. Maa selvisi sotavammaisten huollosta alun vaikeuksien jälkeen esimerkillisesti myös kansainvälisesti verraten. Tässä työssä tärkeä osa oli Sotainvalidien Veljesliitolla, joka tuki vammautuneita omilla ponnistuksillaan ja painosti valtiovaltaa lakiuudistuksiin.

Sotainvalideja rohkaisi sodan jälkeen ajatus, etteivät vammat saaneet estää paluuta työelämään. Jos entinen työ ei enää onnistunut, liitto auttoi kouluttautumaan uuteen ammattiin. Samalla liitto tuli tehneeksi vammaisuutta näkyväksi ja hyväksytyksi.

Lievästi haavoittuneet sotainvalidit antoivat apua vaikeasti vammautuneille. He toteuttivat vertaistukea paljon ennen kuin sellaista käsitettä edes oli keksitty. He olivat aikansa kokemusasiantuntijoita.

Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin talvisodan jälkeen elokuussa 1940. Nyt 85 vuoden kuluttua sotainvalideja on elossa enää vajaat 200. Elokuussa 2025 liitto lopettaa toimintansa ja siirtää vastuun viimeisistä jäsenistään perinnejärjestölle.

FM Markku Honkasalo tarkastelee kirjassa sotavammaisten huoltoa aina talvisodan haavoittuneiden hoidosta viimeisten sotainvalidien vanhuudenturvaan. Honkasalo on aiemmin työskennellyt Sotainvalidien Veljesliiton pääsihteerinä.