Soivat soinnut 1

Kirjan 5. painos on sisällöltään melko yhtenevä kirjan edellisen painoksen kanssa. Kirjoitus- ja soittotehtävät on edelleen ryhmitelty erikseen, mikä selkeyttää kirjan käyttöä harmoniaopin perusteiden ja kenraalibasson kirjoituksen ja soiton kurssikirjana musiikkiopistoissa, konservatorioissa ja ammattikorkeakouluissa.

Harmoniaopin perusopetus ei nykyisin voi rajoittua vain sointujen tuottamiseen kenraalibassomerkintöjen avulla, vaan reaalisointujen ja astemerkkien sujuva hallinta antaa opiskelijalle monipuolisemmat perustiedot harmoniaopista ja sen lainalaisuuksista. Nykyisten opetussuunnitelmien mukaan opiskelijan tulisikin musiikkiopistoissa hallita perinteisen kenraalibasson lisäksi myös sointuasteet ja reaalisointumerkit. Kokemukseni mukaan näiden kolmen notaation sujuva hallinta syventää harmonioiden kokonaisvaltaista oppimista. Opiskelijan suuntautumisvaihtoehdosta kuitenkin riippuu, missä laajuudessa kutakin notaatiota halutaan käsitellä. Äänenkuljetuksen perusteiden sujuvaan hallintaan on syytä käyttää riittävästi aikaa.

Tässä oppijaksossa ei ensisijaisesti pyritä vapaan säestyksen taitoihin, vaan länsimaisen taidemusiikin harmonioiden ja äänenkuljetuksen perusteisiin niiden käytäntöjen mukaisesti, joihin barokin ja klassisromanttisen musiikin sävelteokset rakentuvat. Jos opiskelija aikoo tehdä sovituksia tai sävellyksiä kuorolle tai erilaisille soitinryhmille, on harmoniaopin ja äänenkuljetuksen sujuva hallinta aivan välttämätöntä.