Se on totinen tosi

Kanakopissa ollaan asettumassa iltapuulle. Eräs kanoista nyppäisee itseltään höyhenen irti ja lausuu puolihuolimattomasti: "jota enemmän minä itseäni kynin, sitä kauniimmaksi minä vaan tulen". Viaton lausahdus lähtee leviämään kuin kulovalkea. Eräs kana kertoo asiasta pöllölle, joka kertoo toiselle pöllölle, joka kertoo kyyhkysille, jotka kertovat kukolle ja niin edespäin. Huhu pröystäilevästä kanasta siirtyy suusta suuhun ja saa aivan erilaiset mittasuhteet. Lopulta muuttunut tarina saavuttaa myös alkuperäisen kanakopin. Millaisen version kanat saavat juorusta kuulla?