Oskari Tokoi

Yliviirteen kylästä maanpakolaiseksi Fitchburgiin Kannuksen Yliviirteen kylän vanhoillisessa ja uskonnollisessa ympäristössä kasvaneen 17-vuotiaan renkipojan tie vei vuonna 1891 siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Palatessaan kotiseudulleen vuonna 1900 mukana oli perhe ja talorahat. Kaivoskentillä syntynyt kipinä yhteiskunnallisiin asioihin heräsi venäläistämistoimien vastustamisena. Lyhyessä ajassa Tokoi nousi Kannuksen kunnalliselämän vaikuttajaksi. Vuonna 1906 Tokoi oli perustamassa Kannuksen työväenyhdistystä. Tie politiikkaan aukeni ja vei hänet eduskuntaan (1907-1918). Sovittelevana ja hyvänä puhujana Tokoi nousi eduskuntaryhmän ja SDP:n huomattavimpiin poliitikoihin, yhdeksi valtiollisen elämämme johtohenkilöistä. Vuonna 1917 SAJ:n puheenjohtaja Tokoista tuli senaatin talousosaston varapuheenjohtaja, pääministeri, jolla oli keskeinen rooli Suomen itsenäistymisprosessissa. Sisällissodan lopulla Kansanvaltuuskunnan jäsen Tokoi siirtyi ensin Venäjälle, josta Englannin ja Kanadan kautta vuonna 1921 Fitchburgiin, Yhdysvaltoihin, nyt kuolemaantuomittuna maanpakolaisena.

Vapauduttuaan anarkistisyytteistä Tokoin nimitettiin Raivaaja-lehden toimittajaksi huhtikuussa 1922. Suomen Sosialidemokraatin kirjeenvaihtajana Tokoi toimi kuolemaansa asti. Raivaajan, Sosialistipuolueen ja Kansanvallan Liiton puhujana Tokoi kiersi laajalti Yhdysvaltoja lähes neljän vuosikymmenen ajan. Amerikan Äänen välityksellä myös suomalaiset kuulivat Tokoin puheita 1950-luvun alussa. Merkittävän työn Tokoi teki Suomen avustustoiminnassa Finnish Relief Fundin ja Help of Finland Icn:in johtotehtävissä (1939-1958). Kaiken ohessa Tokoi toimi osuustoiminnallisen Työläisten Luottoyhdistyksen (Worke's Credit Union) hallituksen jäsenenä ja vuodesta 1932 yhdistyksen presidenttinä aina kuolemaansa asti.

Vasta Lex Tokoi (17.3.1944) vapautti Oskari Tokoin valtio- ja maanpetossyytteistä. Esteet maanpakolaisen vierailulle synnyinmaahan olivat poistuneet, mutta sotien jälkeinen poliittinen ilmapiiri Suomessa siirsi käyntiä vuoteen 1949. Vuonna 1957 Tokoi saapui eduskunnan 50-vuotisjuhlan kunniavieraaksi. Seuraavan vuoden käynti oli senaattorin viimeinen.

Lehtori, FT, Rainer Smedmanin (s. 1951) väitöskirja käsitteli Yhdysvaltain harjoittamaa intiaanien sivistämispolitiikkaa. Toiminta SDP:ssä ja Oskari Tokoi -seurassa ohjasi tutkimuksen työväenliikkeen historiaan ja Tokoita koskevan materiaalin kartoittamiseen ja kokoamiseen yhteen editioon (https://oskaritokoi.fi). ”Oskari Tokoi. Siirtolainen, senaattori, maanpakolainen 1873-1963”, pohjautuu tähän materiaaliin. Tällä hetkellä työn alla on tutkimus ministeri Matti Lepistöstä.