Kengurukävely

Onko iti huithapeli, kun haaveilee tuhannen kilometrin yksinvaelluksesta maailman toisella laidalla? Mit tapahtuu, kun puklur ttien ja pottu-porkkana-bataattim ss jen taakse j nyt min , se sellainen ei-niin- iti-tyyppinen henkil , alkaa nostella p t n enemmiss m rin? Kirjoittajan nelj nness matkakirjassa palataan Australian vaelluspoluille, uudenlaisesta el m ntilanteesta k sin. Mutta kuinka j tt moneksi viikoksi pienten jalkojen tepsutus kotitalon lattialla? Miten oikeuttaa poissaolonsa iltavilleist ja aamuk nkk r nkist , unohtaa tuoksi ajaksi potkumopot, potat ja palapelit. H p ttely, pusuttelu ja halittelu. Kruunut p ss ja keijun siivet sel ss . Kun rinnassa on suurin rakkaus. Vai veisik polku tuttuun tapaansa mukanaan? Kaukaisuuden ja kulkemisen kutkutus ei perheellistymisen my t ole kulkijasta kadonnut. Kengurumaa on edelleen siell .