Kalat kulkevat lintuina

”Nainen haluaa olla yksinäinen. Sateen loputtua ja muutenkin. Hän ei halua enää olla täynnä muistoja ja tarinoita, tyydytystä.” Parisuhde on historiaa ja nyt on opeteltava uuden elämän asentoja, olomuotoja. Miten olla nainen, miten mies on? Omat rajat vuotavat ja maailma tuntuu kääntyneen päälaelleen:
”Lintu kantaa puuta. Haava parantaa jalan.”

Kalat kulkevat lintuina on lauseiden ja ajattelumallien logiikoilla leikittelevä runokokoelma, joka tutkii surun rakennetta, yksinolon tuntua ja rakkautta kapitalismin aikaan. Runoissa liu'utaan myös feminiiniseen Super Market -mukaelmaan, jossa pakottavat ja hellät kosketukset hakevat uusia muotoja.