Jumalan kaupunki

’Jumalan kaupunki’ on favela läntisessä Riossa. Se syntyi kun kaupunki tarvitsi paikan, johon sijoittaa vuoden 1966 suurtulvassa kodittomiksi jääneet asukkaat. Sinne houkuteltiin asukkaita myös muilta lähellä keskustaa sijaitsevilta asuinalueilta, jotta saataisiin lisää tonttimaata rikkaille. Tämä on Jumalan kaupungissa nuoruutensa viettäneen Paolo Linsin romaanin yhteiskunnallinen tausta. Kirjailija kuvaa favelan nuoria, heidän haaveitaan ja haaveiden tukahtumista rikollisuuteen ja väkivaltaan.

Kun korruptoituneesta poliisista ei ole pitämään järjestystä, vahvimman laki määrää. Pojat yrittävät selviytyä parhaaksi katsomallaan tavalla, kuka pakenemalla kaupungista, kuka kääntymällä uskoon. Mutta harva heistä näkee 25-vuotispäiväänsä. Yksi pojista, kirjailijan alter ego, pelastuu käymällä koulua ja vaalimalla unelmaansa valokuvaajan ammatista, kun taas parhaasta lapsuudenystävästä tulee huumeliigan johtaja. Lopussa käydään täysimittaista jengisotaa; kaikki on pelissä taistelussa, jonka voittajasta tulee favelan hallitsija. Mutta sekään voitto ei ole lopullinen, kun alamaiset kieltävät kuninkaansa ja kaappaavat vallan.

Jumalan kaupunki kuvaa postikortinkauniin Rio de Janeiron nurjaa puolta: köyhyyttä ja väkivaltaa. Lins välttää romantisoimasta perin juurin tuntemaansa todellisuutta. Silti Jumalan kaupunki on merkillisellä tavalla kaunis romaani; kirjailija ymmärtää luomiaan hahmoja ja kuvaa heitä rikkaan ilmaisuvoimaisesti. Tarja Härkönen on suomentanut tämän monille mahdottoman käännettävän esimerkillisesti.

Useimmille maailmankielille käännetty Jumalan kaupunki on menestynyt myös elokuvana. Fernando Meirellesin kiitettyä ohjaustyötä on luonnehdittu adjektiiveilla ”väkivaltainen, kova, pahamaineinen, villi ja kaunis” (elokuvalehti Hohto viiden tähden arviossaan). Samat laatusanat soveltuvat myös kirjalliseen alkuteokseen, Paolo Linsin kirjoittamaan ja Tarja Härkösen suomentamaan romaaniin, joka ilmestyy Aviadorin kustantamana syyskuussa 2016.