Enkelit ja filosofia

Kuinka enkelit luotiin? Millaisessa suhteessa enkelit ovat ruumiillisiin olioihin? Voiko enkeli olla kahdessa eri paikassa yhtä aikaa, ja miten se liikkuu paikasta toiseen? Kuinka enkelit kommunikoivat? Onko enkeleillä oma vapaa tahto? Miten pahan ongelma käy yksiin enkelien lankeemuksen kanssa?

Keskiajan ajattelijoille enkelit olivat paitsi teologinen myös - ja etenkin - metafyysinen ja filosofinen aihe. Ajatus aineettomista olioista, jotka jollain tavoin muistuttavat ihmisiä mutta silti ratkaisevasti eroavat heistä, herättää monenlaisia kysymyksiä ajan, paikan ja liikkeen luonteesta samoin kuin tiedollisista kyvyistä, tahdosta, vapaudesta ja tunteista.

Enkelit ja filosofia sisältää Tuomas Akvinolaisen Summa theologiae -teoksen jaksot, jotka käsittelevät skolastista enkelioppia. Tuomas esitti muun muassa kokonaan uusia, aristoteelisesta fysiikasta poikkeavia ajatuksia liikeopista sekä uusia käsitteellisiä avauksia kognitiivisen psykologian peruskysymyksiin. Näin teos tarjoaa aatehistoriallisesti kiinnostavan ja tunnetuimman teologis-filosofisen näkökulman keskusteluun enkeleistä.

Teokseen sisältyy selitysosio ja laaja johdanto, jossa taustoitetaan keskiajan keskustelua enkeleistä ja skolastista filosofiaa yleisemmin.