Ei sen enempää

SYYSPIHLAJA

Kun katselen sinua
sinä kotini pihlajapuu
tunnen sisälläni kipua
kuinka nopeasti aika kuluu

Vastahan sinut näin

uljaana seisoit

valkoisin huntupäin

sinä kaunis morsian

olit iloni valoisan kesäajan

Nyt punaisten marjojen
painosta oksasi taipuu
mietin onko sinullakin
takaisin kesään kaipuu

Kohta ruskan väriloistossa
sinut nään
tuuli lehdet vie
lumihuntuas odottamaan jään