Edistys ja yhteinen hyvä vapaudenajan ruotsalaisessa poliittisessa kielessä

Kenen hyvää oli yhteinen hyvä vapaudenajan (1719-1772) Ruotsissa? Oliko yhteiskunta aikalaisten mielestä edistymässä kohti parempaa? Teoksessa vastauksia haetaan analysoimalla ruotsalaisia lakitekstejä, valtiollisia juhlapuheita, historiankirjoitusta, taloudellista ajattelua ja valtiopäiväkeskusteluja. Aate- ja käsitehistoriallinen tutkimus tähtää näin laajempaan ymmärrykseen siitä, miten uusi yksilökeskeisyys haastoi perinteisen yhteisöllisyyden Euroopan pohjoisessa periferiassa. Kirjan esimerkit kattavat keskusteluja niin säätyjen erioikeuksista, kuningashuoneen asemasta, puolueriidoista, painovapaudesta kuin Suomen asemastakin. Tutkimus tarkastelee aikalaisten käsityksiä siitä, miksi valtakunta ja sen hallinto olivat olemassa, keiden etuja ne ajoivat ja keiden edistykseen ne tähtäsivät.