Dum spiro, spero: De visu - De auditu - De olfactu Näkemänsä - Kuulemansa - Haistamansa

Vaivaa vaatii voitto, ja me laulamme kuuroille korville - väsyneet hakevat riitaa. Kukaan ei kuitenkaan velvoita meitä mahdottomaan. Arpa kun on jo heitetty. Alea iacta est. En minä tietäni valinnut, tie valitsi minut. Kaikki tämä oli lausuttu jo kauan sitten latinaksi. Nyt oli tullut aika kertoa se myös oman uuden kielemme ja robotiikan, tekoälyn välinein - sanoin ja kuvin se avaten. Käynnistäen uusi aikamme, kirjoittaen samalla ikään kuin vaaran vuosistamme, sodasta kaikkia vastaan. Kertoa, kuinka tietä kulkeva tien on vanki, avoin on vain umpihanki. Tämän ajan käynnistyessä: Difficile est satiram non scribere. On vaikea kirjoittaa kirjoittamatta satiiria. Olen kuitenkin puhunut ja huojentanut mieleni: Dixi et animam levavi.