Collianderien suku alkaa porvari, kaupunginvouti Markus Jöranssonista, joka toimi Vanhassa Helsingissä 1600-luvun alussa. Hänen nuorempi poikansa oli Henrik Markusson, josta tuli Rymättylän kirkkoherra. Hän otti käyttöön sukunimen Colliander.

Vanhin poika oli Mårten Markusson jatkoi Vanhan Helsingin porvarina ja hänestä tuli Oulunkylän kartanon omistaja. Myös Mårten Markussonin poika, Zacharias Mårtensson, otti käyttön sukunimen Colliander. Hänestä tuli Padasjoen kirkkoherra ja hän peri myös Oulunkylän rälssitalon.

Zacharias Collianderin pojista kapteeniksi kohosi Arvid Colliander, joka sai omistukseensa Kalhon Tauralan kartanon. Hän kertoo tässä kirjassa sotaretkistään Suuren Pohjansodan aikana 1700-luvun alussa. Hänen viidestä pojastaan neljä ryhtyi sotilasuralle ja yksi ryhtyi papiksi.

Arvidin pojista majuri Sigfrid Colliander kohosi majuriksi ja hänen pojistaan majuri Otto Johan Colliander peri adoption kautta aatelisarvon everstiluutnantti Carl Wilhelm Wadenstjernalta, jonka omat pojat kuolivat nuorina. Molemmat olivat Suomen sodassa Viaporin puolustajia, joista J. L. Runeberg on kirjoittanut Vänrikki Stoolin tarinoissa runon Veljekset.

Suvussa on paljon sotilaita. Siihn kuuluu kymmenen kenraalia, joista kuusi on Markus Jöranssonin jälkeläisiä. Tunnetuin heistä lienee kenraaliluutnantti Claes Charpantier, joka kutsuttiin loppuvuodesta 1917 Sotilaskomitean puheenjohtajaksi, mutta luovutti paikkansa C.G.E. Mannerheimille.

Monista suvun henkilöistä tuli myös pappeja ja akateemisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Sukuun kuuluu myös naimakauppojen kautta Granfeltin, Rosenbröijerin ja Schildtin aatelissukujen henkilöitä. Sukuun kuuluu myös yksi purjehduksen olympiavoittaja.

Asko Vuorinen on tekniikan lisensiaatti Espoosta. Hän on tehnyt uransa Imatran Voiman Atomivoimaprojektiryhmässä pääsuunnittelijana ja Wärtsilän tytäryhtiön toimitusjohtajana. Hän on toiminut myös Espoon kaupunginvaltuutettuna 1980- ja 1990-luvuilla.

Collianderin ja Wadenstjernan suku - nidottu, Suomi, 2020