Artikkelikokoelman lähtökohtana on ajatus kulttuurista pragmaattisten kontekstien ja kokemuksen tasojen välisiä suhteita jäsentävänä maailmankuvana. Artikkelit tarkastelevat etnografisten esimerkkien valossa, mikä määrittää kunkin yhteiskunnan horisonttia - välittömän vuorovaikutuksen ja havaitsemisen rajaa - ja mikä on sen takaisten asioiden merkitys yhteiskuntaelämässä. Kirjoittajiin kuuluu johtavia Tyynen valtameren ja Kaakkois-Aasian tutkijoita, ja kirjan yhtenä tavoitteena on kehittää uutta näkökulmaa näiden alueiden etnografiseen vertailuun. Samalla kirja tarjoaa teoreettisia lähtökohtia antropologisen tutkimuksen yleisempään metodologiseen ja teoreettiseen pohdintaan.