Julkaistu 17. elokuuta 2022
Lähteiden merkitseminen ja alaviitteiden käyttö tieteellisissä teksteissä
Tieteellisten tekstien lähdeviitteisiin liittyvät käytännöt ovat sidoksissa edustamasi oppilaitoksen ja tiedekunnan valitsemaan linjaan. Lähteitä merkitään niin tekstin sekaan, alaviitteisiin kuin artikkelin tai luvun loppuunkin.
Lähteisiin viittaaminen
Kirjoittaessasi tieteellistä tekstiä käytät lähdemateriaalia todistaaksesi sen, että kirjoittamasi pitää paikkansa. Tieteellisen tekstin pohjana eli lähteinä toimivat esimerkiksi tutkimukset, artikkelit ja kirjat. Pitääksesi tekstisi selkeänä on sinun viitattava käyttämiisi lähteisiin johdonmukaisella tavalla, jotta lukija pystyy helposti tarkistamaan, mihin lähteisiin tekstissä esittämäsi asiat pohjautuvat. Suomalaisten korkeakoulujen ja yliopistojen käytännöt lähteiden merkitsemisessä vaihtelevat. Tieteellisissä teksteissä lähteisiin voidaan viitata tekstin seassa tekstiviitteinä, sivun alareunaan kirjoitettavina alaviitteinä sekä luvun tai artikkelin lopussa esitettävinä loppuviitteinä. Kaikkien lähdemerkintöjen tarkoitus on sama: ne helpottavat tekstin lukijaa löytämään käyttämäsi lähteet.
Käytännöt vaihtelevat aloittain ja oppilaitoksittain
Suomessa oppilaitokset tarjoavat tarkempia ohjeita valitsemastaan linjasta lähteiden merkitsemiseen, sillä käytännöissä on merkittäviä eroja. Kolme yleistä pääsääntöä kaikista tavoista on kuitenkin olemassa. Ensinnäkin omat ja lainatut ajatukset on selkeästi erotettava toisistaan tieteellisessä tekstissä. Toisekseen lähdeviitteet on merkittävä niin tarkasti kuin mahdollista. Kolmas sääntö on, että lähdeviitteet pitää merkitä yhtenäisellä ja johdonmukaisella tavalla läpi tekstin.
Lähteiden merkitseminen juoksevaan tekstiin perustuu niin sanottuun Harvardin malliin. Tällöin lähteet kirjataan juoksevasti tekstin sekaan käyttäen sulkumerkkejä. Alaviitteisiin tehtävät lähdemerkinnät puolestaan ovat osa niin kutsuttua Oxfordin mallia. Lähteiden merkitseminen alaviitteeseen tarkoittaa sitä, että käyttämäsi lähde kirjoitetaan sivun alareunaan, ja tekstissä siihen viitataan yläindeksiin kirjatulla numerolla.
Alaviitteitä voi käyttää myös muunlaisen tiedon kuin lähteiden esittämiseen – esimerkiksi väitteen perusteluun, käytettyjen lähteiden erojen selventämiseen sekä lyhenteen tai muun merkinnän avaamiseen. Tällaisten merkintöjen tarkoituksena on tehdä tekstistäsi helpommin luettava.
Muistilista lähteiden merkitsemiseen
Tarkista aina lähteiden merkitsemiseen liittyvät käytännöt omalta oppilaitokseltasi tai tiedekunnaltasi.
Merkitse lähteet selkeästi ja hyödynnä käytössäsi olevan tekstinkäsittelyohjelman toimintoja.
Esitä aina lähteet saman mallin mukaan ja sisällytä vaaditut lähdetiedot tekstiisi johdonmukaisessa järjestyksessä.
Pyydä tekstisi oikolukijaa tarkistamaan myös lähdeviittaukset, jotta ne noudattavat yhtenäistä linjaa läpi koko tekstin.