Yhteinen hyvä - paras hyvä

Tämä on erilainen elämäkerta poliittisten elämäkertojen joukossa, sillä olen kirjoittajana antanut paljon tilaa Kerttu Saalastin omille ajatuksille, joita en ole lähtenyt selittämään", sanoo elämäkerran kirjoittaja valtiotieteen tohtori, dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa. "Kerttu Saalasti oli isänsä tytär. Kyösti Kallion vaikutuksesta maalaisliiton ohjelmassa on paljon arkista talonpoikaista ideologiaa, jonka Kerttu Saalasti myös omaksui." Saalasti piti tärkeänä sitä, että "politiikassa eletään ajan valtimolla, koska poliitikon työ on ennen muuta ratkaista oman aikansa ongelmia. Siksi poliitikon on itsekin elettävä arkea."

Joulukuun 2. päivänä julkistettu Isohookana-Asunmaan kirjoittama elämäkerta Yhteinen hyvä - paras hyvä kuvaa avoimesti Saalastia henkilönä ja yhteiskunnallisena vastuunkantajana. Elämäkertakirjan kolme osaa (I Lehmien ystävästä agronomiksi, II Talon emännästä ministeriksi ja kansanedustajaksi, III Opetusneuvos tarkkailee ajan merkkejä) kuljettavat lukijan Nivalan Heikkilästä Ouluun, Helsinkiin, välillä ulkomaille ja takaisin Nivalaan. Elämäkerta tuo esille monipuolisen kuvan Kerttu Saalastin ajatuksista, toiminnasta, harrastuksista - elämäntehtävästä, jonka hän koki omakseen.

Kirja on samalla erinomainen kuvaus Suomen poliittisesta lähihistoriasta 1950-1970 -luvuilla. Kirjassa Kerttu Saalastin ja Urho Kekkosen välinen suhde tulee esille aivan uudella tavalla. Lähes 300-sivuinen kirja sisältää ennen julkaisematonta, Saalastin suvun hallussa olevaa kuva-, kirje- ja päiväkirja-aineistoa.

Kerttu Saalasti säätiön elämäkertahankkeen toteuttamisen on mahdollistanut Alfred Kordelinin säätiön, opetusministeriön, Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rahastojen sekä muiden tahojen tuki.