Yhtä flatkuttamista: murrerunoja

Mulle tuli taas kauhia tarves kiriootella omalla murtehellani, kun mä kuuntelin Juha Mieron haastattelua televisioos, kun se sanoo, notta ennen sitä kiellettihin puhumasta murtehella, mutta ei enää. Ny saa taas olla oma ittensä ja son hyvä. Kyllä muaki kakarana lyötihin kiriakielellä päähän, notta vieläki teköö kipiää, kun sitä muisteloo, mutta välillä mennähän parempahan ja sitte taas pahempahan aikahan. Jokka tämän kirian luetta, niin yrittäkää ny nauttia siitä, sillä meitä kirioottajia ei oo paliua täs maas, koska sei oo hienua. Mutta emmä häpee mun isäni kieltä, vaan moon siitä reiluusti ylypiä.