Viipurin linnaläänin synty

Vuoksen maailmasta Itämeren keskiajalle Keskiaikainen Viipurin linna ei suojellut lännen etuvartiona yksin jätettyjä suomalaisia ja karjalaisia Viipurin läänissä venäläisuhkaa vastaan, koska Suomea, Karjalaa, Viipurin lääniä eikä venäläisiäkään ollut tuolloin olemassa itsensä näin tiedostaneina kokonaisuuksina. Viikinkikauppa toi Kannaksen ja Saimaan alueen pohjoiseurooppalaisen talouden piiriin. Keskiaikainen valtakunta oli kuninkaallisten etäpesäkkeiden verkosto. Valtaa tukemaan perustettiin kristillisiä seurakuntia,jotka julistivat vallan ja verojen olevan peräisin Jumalalta.Viipuri oli eräs tällainen etäpesäke. Se oli ulkomaalaisen, eurooppalaisen vallan keskus, josta kuninkaan edustaja toteutti kuninkaan valtaa omien apureidensa välityksellä suomalaispakanoiden keskuudessa.

Vallan tunkeutuminen, hallinnon pysyvä järjestäminen ja paikallisten asukkaiden siihen sitominen oli hidasta. Keskiajan loppuun mennessä tähän oli päästy vasta Kannaksen ydinalueella, jolloin Viipurin linnan vaikutuksesta oli muodostunut alkeellinen linnalääni rajoineen. Ne ihmiset, jotka oli kyetty sitomaan veronmaksuun ja kristinuskoon, alkoivat myös mieltää yhteenkuuluvuutta valtakuntaan ja sen rakenteisiin. Samalla he alkoivat kokea vierautta niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät kuuluneet tähän valtakuntaan. Näin oli syntynyt kansan ja kansakunnan idean ydin.