Uutta aikaa ei uhreitta luoda

Lääkäri Martti Johannes Siirala (1889-1948) ryhtyi pitämään päiväkirjaa ensimmäisen maailmansodan syttyessä elokuussa 1914.
Yhteiskunnallisesti valveutunut ja aikaansa seuraava Siirala pohti päiväkirjalleen sodan suurpoliittisia syitä ja seurauksia, mutta talletti yhtä lailla lääkäriperheen arkipäivää elintarvikepulan, mustan pörssin, spekuloinnin ja villien huhujen keskellä.

Jääkärit lähtivät Saksaan, venäläiset sotilassaappaat tallasivat Helsingin katuja, Siirala kirjoitti muistiin. Maaliskuun vallankumouksen 1917 matruusikapinaa ja upseerimurhia Siirala todisti kalmoja ruumishuoneella laskien. Siirala seurasi sisällissodan syttymistä, Helsingin valtausta ja Pitkänsillan verisiä taisteluja lähietäisyydeltä. Sodan jälkeen hän hoiti Viaporissa viruvia punavankeja.

Siiraloille syntyi lapsi tammikuun lopulla 1918, juuri sisällissodan syttymisen alla. Päiväkirjassa vauvanvaatteet porisevat hellalla lipeässä, halkoja hankitaan sylyksittäin, voikortteja jonotetaan. Maailmansodan ja punakapinan kumussa ongelmat ovat arkisia. Missä pesettää ylioppilaslakki?

Siiralan päiväkirja on harvinaislaatuinen aikalaisdokumentti Suomen murroskaudelta. Laajuudessaan, runsaudessaan ja kielellisessä
värikkyydessään se vetää vertoja Juhani Ahon päiväkirjalle Hajamietteitä kapinaviikoilta. Kirja sisältää alkuperäisen päiväkirjan runsaan kuvituksen ja liiteaineiston lehtileikkeineen.

Kirjan on toimittanut Martti Johannes Siiralan pojanpoika Seppo Siirala ja johdannon kirjoittanut dosentti Samu Nyström.