Säädyllistä ajattelua

Millainen on ”tolkun ihminen”? Voiko tolkun ihminen oikeasti rakentaa siltoja vai vahvistaako tolkusta puhuminen jakolinjoja? Mikä on tolkun suhde harkitsevuuteen ja miten omaa harkitsevuuttaan voisi ilmentää uskottavasti?

Onko George Orwellista tullut poliittisen pelin jokerikortti? Orwellia siteeraten puhutaan paljon ”uuskielestä”, mutta usein puhe paljastaa, ettei Orwellin käsitystä uuskielestä kovin hyvin tunneta. Ne, jotka valittavat uuskielen käytöstä, ovat tyypillisesti itse aivan yhtä syvällä niissä kuvioissa, joista toisia haukkuvat.

Entä mitä Orwell tarkoitti ehkä tärkeimmällä ajatuksellaan, ajatuksella säädyllisyydestä tai soveliaisuuden tajusta? Orwellin mukaan hänen aikansa ihmiset, erityisesti älymystö, oli unohtanut säädyllisyyden (decency), jonka pitäisi olla ”yhteiskunnan perusta sen poliittisesta tai talousjärjestelmästä riippumatta”.

Sami Syrjämäki tarkastelee kiehtovassa kirjassaan näitä ja monia muita aiheita syvällisesti mutta yleistajuisesti. Ajatus kulkee filosofiasta historiaan, kommunikaatiosta sananvapauteen, sitaattikulttuurista jouluun. Kokoelman päätteeksi Syrjämäki tarkastelee kuuluisaa filosofikollegaansa. Millainen filosofi E. Saarinen onkaan? Häntä joko rakastetaan tai inhotaan, mutta onko Saarisesta mahdollista kirjoittaa tasapainoisesti?