Rotilan sissit iskevät öisin

SUOMALAISET SISSIT ISKEVÄT RAJUSTI VIHOLLISEN JOUKKOIHIN MÖHKÖSSÄ

Kun talvisodassa Ilomantsin rintamalla venäläisten hyökkäys oli saatu pysäytettyä joulukuun aikana Kallioniemi - Oinassalmi - Petkelniemi vesistölinjalle, oli pelättävissä, että venäläiset kokoavat yhä suurempia hyökkäysjoukkoja 155. divisioonansa avuksi. Estääkseen vihollisjoukkojen vahvistumisen Suomen sotajohto päätti sissitoiminnalla vaikeuttaa ja eliminoida vihollisen jatkosuunnitelmia. Sissitoiminnan tukikohta perustettiin Rotilan taloon Haapovaaraan, joka on 8 kilometriä etelään Möhkö - Oinassalmi tiestä. Rintamalinjan tueksi miehitettiin myös Haapovaarasta kolme kilometriä pohjoisempana oleva Sotkasenvaara, jossa tukikohtina olivat kaksi polttamatta jäänyttä taloa. Sissitoiminnan tavoitteena oli tiedustella ja tehdä tuhoiskuja vihollisen kolonnia, asemia, varastoja ja majoituksia vastaan. Venäläisten sotapäiväkirjoista käy ilmi, kuinka kauhunsekaisin tuntein vihollinen suhtautui näihin yleensä yöaikaan alati kuolemaa kylväviin valkolaisten bandiitteihin. Vaikka tuhoa saatiin aikaan vihollisen joukoissa, olivat iskut ylivoimaisen vihollisen asemiin äärimmäisen vaarallisia, eikä uhrauksilta voitu välttyä. Kaikkiaan Haapovaaran sissiosaston toimintaan osallistui yli sata suomalaista sotilasta. Tässä romaanissa taistelemme partioiden mukana, jotka olivat muodostetut Polkupyöräpataljoona 7:n kahdesta joukkueesta ja niiden toimintaan komennetuista Erillinen pataljoona 11:n muutamasta sotilaasta.

Tositapahtumiin pohjautuva romaani perustuu suomalaisten sotilaiden kertomuksiin ja sotapäiväkirjoihin. Pääosaan nousee kokenut rajakersantti Aarne Pynnönen

Eino Launonen (s. 1952) on kuopiolainen, eläkkeellä oleva rikosylikonstaapeli, joka harrastaa mm. sotahistoriaa. Aikaisemmin Launonen on julkaisut romaanin Oinassalmen linja pitää.