Päiväkirjat 1909-1923

Prahalaisen Franz Kafkan (1883-1924) teokset ovat maailmankirjallisuuden suurimpia klassikoita. Hänestä itsestäänkin on tullut klassikko ja myyttinen hahmo. Hänen nimensä on tuttu niillekin jotka eivät ole lukeneet hänen teoksiaan. Tieteen termipankin mukaan kafkamainen tilanne on ”absurdi, epätodellinen, painajaismainen tilanne, jossa yksilö joutuu kasvottoman valtakoneiston uhriksi”. Franz Kafka kuvasi usein tuollaisia tilanteita, ja moni lukija on pitänyt tarinoita synkkinä. Synkkyys ei kuitenkaan ole hallitseva sävy Kafkan päiväkirjoissa 1909-1923. Vasta syksyllä 1917, kirjailijan sairastuttua tuberkuloosiin, teksti muuttuu synkemmäksi.

Panu Turunen on kääntänyt Kafkan päiväkirjat nyt ensi kertaa suomeksi. Teksti on viihdyttävää ja välillä jopa häkellyttävän suoraa. Kafka osoittautuu uteliaaksi, laajasti ihmisiä ja maailmaa ymmärtäväksi kirjailijaksi. Päiväkirjat sisältävät monia yllätyksiä, jollaisena voidaan pitää esimerkiksi kirjailijan hauskaa selostusta unestaan, jossa hän ja hänen isänsä seikkailevat turisteina Berliinissä - kun toisaalta tiedetään, että Kafka ja hänen isänsä olivat huonoissa väleissä. Kafka kuvaa elävästi hienoja hetkiä, kuten sitä iloa, jonka hän koki kirjoitettuaan koko yön ja saatuaan valmiiksi kertomuksensa Tuomio. Toisaalta hän kuvaa myös tympääntymistä päivätyöhönsä vakuutusjuristina ja muita arkipäivän rasittavia asioita. Kafka oli maallistunut juutalainen, joka suhtautui juutalaiseen uskoon välinpitämättömästi, kunnes vuonna 1911 Prahaan saapui jiddisinkielinen teatteriryhmä, joka viipyi kaupungissa kuukausia. Kafka ihastui teatteriin, ystävystyi näyttelijöiden kanssa ja alkoi perehtyä juutalaisuuteen.

Päiväkirjat sisältävät myös proosakatkelmia, joista saa hyvän käsityksen tekijän proosasta. Kafkaan ja hänen tuotantoonsa tutustumisen voikin ihan hyvin aloittaa näistä päiväkirjoista. Olipa Kafka ennestään tuttu tai ei, päiväkirjat tarjoavat kiehtovan näkymän hänen ajatusmaailmaansa, luovaan työhönsä, sekä 1900-luvun alun Prahaan, monikulttuuriseen ”pieneen suurkaupunkiin” ja prahalaisten elämään.