Mitä maalaiskansa luki?

Keskisuomalaiseen Karstulaan perustettiin kirjasto 1860-luvun alussa. Kun paikkakunnalla oli kirjasto, kaikkein köyhinkin saattoi lukea huomattavan määrän kirjoja.

Tutkimus tarkastelee lukemista ja kirjallisia aineistoja yhteydessä siihen yhteiskunnan muuttumiseen, joka kunnassa tapahtui autonomian kauden jälkipuoliskolla. Kirjat saapuivat maagiseen rahvaanuskon, loitsujen ja taikojen maailman, edustaen perinteisestä rahvaanuskosta poikkeavia tapoja ymmärtää, selittää ja hallita ympäröivää maailmaa.

Vielä 1880-luvulla paikkakunnan ehdottomasti suosituinta lukemista oli uskonnollinen kirjallisuus. Lainatuin kirjailija oli Martti Luther. Kirjaston tarjoama kirjallisuus antoi kuitenkin mahdollisuuden tutustua esimerkiksi lakiteksteihin, maailmanhistoriaan, rationaalista maailmankuvaa edustaviin luonnonilmiöiden selityksiin ja romaanikirjallisuuteen.

Kirjaston sisällöstä ja lainaustiedoista säilyneet lähteet ja maalaiskunnan elämästä kertovat dokumentit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella, mitä maalaisväestö luki, mikä oli aktiivilukijoiden osuus väestöstä ja millaisia tiedollisia sisältöjä paikkakunnan kirjasto tarjosi luettavaksi.