Maata ja rautaa

Länsi-Uudellamaalla sijainnut Pohjan kunta perustettiin vuonna 1866 ja toimi itsenäisenä vuonna 2008 tehtyyn kuntaliitokseen saakka. Uudessa Raaseporin kaupungissa Pohja on ollut jonkinasteinen poikkeus. Rautaruukit, suurtilat, kaksikielisyyden yleistyminen ja vahva työväenliike ovat kaikki jättäneet jälkensä Pohjan historiaan.

Mutta jos asioita tarkastellaan Länsi-Uuttamaata laajemmin ja verrataan muualla tapahtuneeseen kehitykseen, Pohjan historia itsenäisenä kuntana edustaa varsin tyypillisesti modernin yhteiskunnan syntyä. Miten Pohjan asukkaat kokivat kunnan alkuaikojen vaikeat nälkävuodet? Millaista elämä oli kunnassa mahtavien ruukinpatruunoiden ja kartanonherrojen aikaan? Miksi Pohjasta tuli punainen? Miten elämä jatkui murheellisen sisällissodan jälkeen vuonna 1918? Miksi Pohjan katsottiin pitkään muistuttavan ruotsalaista kansankotia, kun muu Suomi kamppaili yhä toisen maailmansodan jälkeisten haasteiden kanssa? Ja kuinka saattoi käydä niin, että myöhemmin Pohja luokiteltiin kriisikunnaksi, jolla ei ollut tulevaisuutta?

Kirjassa syvennytään Pohjan ajoittain hyvin mullistavaan ja dramaattiseenkin historiaan runsaan 140 vuoden ajalta. Kirjaa voi lukea sekä kiehtovana ja mukaansa-tempaavana paikallishistoriana että lähitutkielmana Suomen 1800- ja 1900-luvun historiasta.

Matias Kaihovirta on Åbo Akademin pohjoismaisen historian dosentti.