Kremlin kortti

”Suomen ja NL:n suhteet hoidettiin kahta kautta: muodollisesti diplomaattiyhteyksien kautta, mutta myös verhojen takana NKP:n ja KGB:n kanavia pitkin.” - eversti Albert Akulov

Mikä oli Neuvostoliiton ystävyysliturgiaan verhotun poliittisen sodan vaikutus Suomen ulkopolitiikkaan? Tätä sotaa harjoitti KGB, jonka kautta hoidettiin maamme Moskovan suhteita Mauno Koiviston presidenttikaudella 1982-1991. Keskeinen tavoite oli pitää Suomi erossa lännen taloudellisista blokeista ja sotilaallisista rakenteista, etenkin Naton vaikutuksesta.

KGB vakoili ja harjoitti informaatiosotaa. Tehtaankadun kymmenet ”kotiryssiksi” nimetyt tiedusteludiplomaatit mairittelivat tai kiristivät avustajikseen yhteiskuntamme vaikuttajia, joita käytettiin KGB:n aktiivitoimien jalkaväkenä. Ymmärsikö valtiojohtomme KGB:n toimintaan liittyvät vaaratekijät?

Suojelupoliisi vaihtoi tietoja ja nimilistoja KGB:n kanssa epämääräisten sopimuksien pohjalta. Miksi Koivisto lopetti SKP:n valvonnan, ja miksi puolueen saamaa laitonta NKP-rahaa ei tutkittu? Kommunistit olivat peitejärjestöineen kuitenkin yhteistyössä KGB:n kanssa. Miksi Koivisto ei ymmärtänyt ajoissa Euroopan muutosta?

Teoksessa on käytetty Koiviston, Kekkosen, Suojelupoliisin ja Ulkoministeriön arkistojen lisäksi KGB:n, CIA:n ja Stasin arkistoja, kansainvälistä ja kotimaista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä haastatteluja.

Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi (s. 1949) on kansainvälisesti arvostettu diplomaatti ja ulkopolitiikan asiantuntija