Juuri kun luulen selättäneeni pimeän

Älä valehtele itsellesi.

Valkoisen paitasi rinnuksilla
ei toivoisi näkevänsä

hätävalheen roiskeita.

Esikoisrunoteoksessaan Kirsi Virkkunen suuntaa huomion sisäänpäin ja etsii elämän elävyyttä vastaamalla uniensa tanssiinkutsuun ja kääriytymällä hiljaisuuteen. Yö- ja päivätajunta käyvät kokoelmassa vuoropuhelua, valolla ja varjolla on rakkaussuhde.

Kirsi Virkkunen rakastaa sanoja, kuvia ja unia - ja erityisesti sukeltamista niiden taakse, kohti piileskeleviä merkityksiä. Hän työskentelee taideterapeuttina, kirjallisuusterapiaohjaajana, uniohjaajana sekä työnohjaajana. Virkkunen on aiemmin julkaissut kaksi tietokirjaa yhdessä kirjoittajakumppaniensa kanssa sekä runojaan antologioissa.