Hyvä pedagoginen kirjaaminen

Pedagogiset asiakirjat ovat osa opettajien työtä kaikissa koulutuspolun vaiheissa. Asiakirjat luovat perustaa opetuksen järjestämiselle sekä ohjaavat tuen käytäntöjä. Ne myös muovaavat oppijoista rakentuvaa kuvaa.

Mitä hyvä pedagoginen kirjaaminen on? Millaiset kirjaamiskäytänteet toimivat oppijan tukena ja äänenä? Miten dokumentointi voi puolestaan auttaa kasvatus- ja opetustyön ammattilaista?

Kirja kokoaa sekä tutkimustietoa että käytännön esimerkkejä hyvästä pedagogisesta kirjoittamisesta ja dokumentoinnista. Kirja on suunnattu varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella työskenteleville opettajille ja muulle henkilökunnalle sekä vanhemmille. Se sopii hyvin myös oppikirjaksi alan oppilaitoksiin.

PsT, dosentti Maarit Alasuutari työskentelee varhaiskasvatustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Hänen tutkimusintressinsä ovat kohdistuneet muun muassa dokumentaatioon varhaiskasvatuksessa, varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja yksilöllisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin sekä vanhempien ja kasvattajien yhteistyöhön.

KT, VEO Noora Heiskanen työskentelee yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osastolla. Hän tutkii erityisesti varhaiserityiskasvatukseen liittyviä teemoja, kuten tuen suunnittelua, dokumentointia ja arviointia, lasten käyttäytymisen tukemista ja osallisuutta.

KT, EO Anja Rantala on toiminut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajana sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen ja yliopiston lehtorina. Hänen opetus- ja tutkimustyönsä keskeisenä teemana on ollut perheiden ja ammattilaisten yhteistyö.

KT, dosentti Tanja Vehkakoski työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Hän on tutkinut ammatillisessa kielenkäytössä lapselle rakentuvia merkityksiä, luokkahuonevuorovaikutusta ja esi- ja perusopetuksessa laadittujen kolmiportaisen tuen asiakirjojen kirjaamiskäytäntöjä.