Hyvä laki ei synny sattumalta

Lainsäädäntö on yhteiskunnassa keskeisin ohjauskeino, ja sillä vaikutetaan meidän jokaisen elämään monin tavoin. Valtioneuvosto vastaa lainvalmistelusta. Vastaavasti eduskunta ja kansanedustajat käyttävät Suomessa ylintä lainsäädäntövaltaa. Jotta poliitikkojen tekemiä ratkaisuita voidaan arvioida, tarvitaan tietoa siitä, mitä päätöksillä on tavoiteltu ja minkälaisen tiedon varaan päätökset rakentuvat.

Lainsäädäntötutkimuksessa keskitytään pitkälti lainvalmistelun ja laajemmin sääntelyn tutkimiseen ja tuotetaan tietoa lainsäädäntöprosessin toteutumisesta. Lainsäädäntötutkimuksessa ollaan kiinnostuneita mm. siitä, minkälaisia vaikutuksia lailla arvioidaan olevan ja miten lain ennakoidaan vaikuttavan eri toimijoihin. Jälkikäteisessä arvioinnissa voidaan tarkastella sitä, miten hyvin erilaiset sääntelyratkaisut ovat toimineet ja kuinka hyvin lain ennakoidut vaikutukset toteutuivat todellisuudessa. Saatujen tutkimustulosten avulla lainsäädäntöprosessia voidaan kehittää ja parantaa lainvalmistelun laatua.

Kirjassa käsiteltäviä, lainvalmisteluun ja sääntelyyn kytkeytyviä teemoja ovat mm. sidosryhmien rooli lainvalmistelussa, lainvalmistelun laatu, perustuslain vaatimukset hyvälle lainvalmistelulle, EU:n lainvalmistelu sekä lakien vaikutusten arviointi, toimeenpano, määrällinen kehitys ja kustannukset. Lisäksi kirjassa käydään läpi lakitekniikkaa, sääntelytarkkuutta ja lakia alemmalla tasolla olevien säädösten hyödyntämistä osana lainvalmistelua.

Kirja on tarkoitettu lainsäädäntötutkimuksen käsikirjaksi yliopistojen perus- ja tohtoriopiskelijoille sekä lainsäädäntötutkimuksen parissa työskenteleville tutkijoille. Lisäksi kirja sopii hyvin myös perusteokseksi lainvalmistelun parissa toimiville, kuten lainvalmistelijoille, poliittisille toimijoille sekä etu- ja kansalaisjärjestöissä toimiville sekä kaikille yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille.

Kirjan kirjoittajat toimivat Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen oppiaineessa: Anssi Keinänen lainsäädäntötutkimuksen professorina, Risto Tuominen yliopistotutkijana ja Niko Vartiainen yliopistonlehtorina.