Arkipäivän utopiat

Mitä jos töissä ei uuvuttaisi kiireen alle? Mitä jos yhteiskunta tarjoaisi turvaa ja hoivaa eikä epävarmuutta? Mitä jos tulevaisuus olisikin valoisa? Utopiat voivat tuntua kaukaisilta, mutta myös hyvinvointivaltion rakentaminen sotienjälkeisessä Suomessa oli oman aikansa utopia, kuten samaa sukupuolta olevien avioliitto tai naisten äänioikeus.

Politiikassa tulevaisuus hahmottuu synkkänä korpitaipaleena kohti tuntematonta ja kehitysehdotukset rajoittuvat nykyisen järjestelmän hienosäätämiseen. Vaikeat kysymykset etenevästä ekokriisistä ja kasvavasta yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta sotiin ja ääriliikkeiden globaaliin nousuun eivät ruoki optimismia. Tarvitaan kokonaan uudenlaista ajattelua.

Arkipäivän utopiat esittää toisenlaisten maailmojen kuvittelukyvyn yhteiskunnallisen muutoksen voimana. Teos antaa työkaluja ja tukea dystooppisen poliittisen keskustelun taltuttamiseen ja toivon luomiseen. Kyse ei ole pilvilinnoista, vaan vaihtoehtoisia työn, talouden ja ajan järjestyksiä eletään todeksi monin tavoin jo nyt. Millaisia utopioita toteutetaan taiteessa, pedagogiikassa ja erilaisissa yhteisöissä?