Aatteesta ammatiksi - Puoluetyötä ja punapääomaa

Suomen sosialidemokraattisen puolueen jäsenmäärä kasvoi räjähdysmäisesti v. 1905 suurlakon seurauksena ja v. 1906 eduskuntauudistus avasi työväenliikkeelle parlamentaarisen toiminnan ulottuvuudet. Kannatuksen laajentuminen ja agitaation tehostamistarve johtivat puolueorganisaation uudistamiseen ja poliittiseen toimintaan spesialisoituneen toimitsijakaartin muodostamiseen. Liikkeen tehtäviin hakeuduttiin vaihtelevin taustoin monista eri lähtökohdista. Puolueen rinnalla ay-liike, osuustoiminta, työväen lehdistö ja kustannustoiminta sekä sen eritysijärjestöt kasvoivat ja tarjosivat työtilaisuuksia.

Tutkimuksen keskeisin kysymys koskee työväenliikkeen kasvuun, kriisiin, hajaantumiseen sekä elpymiseen liittyviä yhteisöllisen ja yksilöllisen toiminnan ilmiöitä 1900 - luvun alun Suomessa.Oheiskysymyksenä nostetaan esiin työväenliikkeen laajan taloudellisen toiminnan merkitys sekä sen puitteissa tapahtuneet väärinkäytökset, joissa heijastui taloudellisen potentiaalin kasvun ja hallitsemattomuuden ristiriita. Työväenliikkeen taloudellinen toiminta - työväen yritysklusteri -kytkettiin poliittisen toiminnan olennaiseksi osaksi ja se tarjosi toimitsijakunnan jäsenille vaihtoehtoja uran rakentamiseen. Tutkimuksessa huomio kohdistetaan samalla luovutetun Karjalan työväenliikkeen toimintaan ja naisten asemaan liikkeessä.

Tutkimus on toeteutettu kahden liikkeen järjestöaktiivin ja kansanedustajan, Julius Nurmisen ja hänen leskeksi jääneen puolisonsa Annan vaiheita ja toimintaa valottaen niin, että nämä on liitetty liikkeen yleisen kehityksen kokonaiskuvaan. Molemmat heistä omaksuivat aatteensa herätyksen kaltaisesti ja luopuivat sen varjolla aikaisemmasta asemastaan. Juliuksen ja Annan kohdallaan aate ja liike toimivat pelastusrenkaina, jotka tarjosivat elämälle uuden suunnan. Liikkeen palvelemisesta muodostui keskeinen elämänsisältö, jonka nimissä he saattoivat esiintyä vaihtelevissa rooleissa - ajan myötä aatteesta kehittyi ammatti.Sisällissota toimi molempien kohdalla vedenjakajana. Se päätti Juliuksen elämän ja muokkasi leskeyden ja vankilakokemuksen kautta Annan poliitista uraa, jolle ristiriidat olivat tunnusomaisia.