Ammattina vakooja

Yhden maanpetturi on usein toisen sankari.

Vakoojien kiehtovimmat ja erikoisimmat kohtalot sekä maailmaamme muuttaneet salaiset operaatiot 1900-luvulta tähän päivään.

Vakoilu ja vakoojat vaikuttavat lähes kaikkiin maailman merkittäviin muutoksiin, vaikkemme sitä huomaisikaan. Iskevällä ja elävällä tavalla kuvatut kymmenet tositarinat vakoojien synkistä, rankoista ja oudoista kohtaloista sekä heidän toteuttamistaan salajuonista osoittavat, että vakoojan arki on jatkuvaa pettämistä, jonka lopussa seisoo harvoin kiitos. Moni vakooja paljastuu, koska eläytyy niin syvälle rooliinsa, ettei lopulta enää itsekään täysin tiedä, kuka oikeasti on.

Maailman vanhin, laajin ja kenties tehokkain vakoiluverkosto on puolestaan Vatikaanilla: se on tehnyt Herran ja paavin puolesta vuosisatojen ajan uskomattomia tekoja, joiden synninpäästöksi tarvitaan enemmän kuin pari Isä meidän -rukousta.

Kirja ei katso kuitenkaan pelkästään menneeseen vaan kertoo muun muassa, miten tapa, jolla Venäjä koukutti Donald Trumpin, oli kuin oppitunti värväämisen alkeiskirjasta. Vastaavasti Venäjän ja Ukrainan tiedustelupalvelut käyvät Ukrainan sodan sisällä omaa armotonta sotaansa, jossa entiset Neuvostoliiton aikaiset työtoverit murhaavat nyt toisiaan.

Ulkomaantoimittaja Hannu Pesonen (s. 1958) on raportoinut yli 40 vuoden aikana kymmeniltä sota-­ ja kriisialueilta, joilla hänen kohtaamiensa sotilaiden, sissien ja poliittisten johtajien tärkein henkivakuutus on usein ollut vakoojilta saatu tieto. Hän on myös käsikirjoittanut Ylen suosittua podcastia Vakoojat – ammattina petos.