Rauhallinen työläinen tarttuu aseeseen

Mikä sai rauhallisen työmiehen ja työläisnaisen tarttumaan aseeseen Suomessa 1918?
Kirja kertoo kehityksestä, joka sai Suomen köyhälistön viimein tarttumaan aseisiin, mikä vei vallankumoukseen, kapinaan ja sisällissotaan 1918.
Taustaa ja tapahtumien kehitystä tarkastellaan Satakunnassa 1906-1918 ilmestyneen työläisten ja
köyhälistön sanomalehden, Sosialidemokraatin kirjoitusten avulla. Satakunta kaupunkeineen ja
maaseutuineen oli kuin silloinen Suomi pienoiskoossa.
Eduskuntauudistuksen 1907 myötä köyhälistössä oli herännyt vahva usko ”punaisen viivan”
voimaan - siihen että eduskunnan avulla olot saadaan paranemaan. Usko hiipui, kun koettiin, että Venäjä keisarin hallinto ja maan porvaristo sen tukena ei hyväksynyt eduskunnan säätämiä
vähäisiäkään uudistuksia.
Sosialidemokraatin kirjoituksissa tulee esiin selvä kehityksen suunta, jossa parlamentaarisen toimintatavan kannattajat jäivät köyhälistön ja sosialidemokraattisen puolueen piirissä vähemmistöön.
Voiko väkivalta yhteiskuntaa vastaan kasvaa, ja jopa sisällissota syttyä Suomessa? Kahtiajaosta
puhutaan nytkin ja monet kokevat sen olevan uhka rauhalliselle kehitykselle. On sanottu: ”Joka ei
ota oppia menneisyydestä, joutuu jossain muodossa käymään sen läpi uudestaan.”
Kirja antaa perustellun kuvan suomalaisten jakautumisesta kahteen leiriin ja sen seurauksesta, sisällissodasta 1918.