Kostonrannan rapsotiat

Niin kovin mielelläni

Niin kovin mielelläni
oesin pienen runon laatinut
vaekka sitä kukkaa, kae
tekemään ei vaatinut
oesi aeheen siihen kenties
hijen haju antaa voenu
taekka akkunassa kärpänen
rakkaastansa aena unelmoenu

Niin mielelläni oesin
sen sulle, kahen esitellyt
minä oesin välliin huokaellu
sinä, hilijaa vesitellyt
ja sitte oesin tarjotellu
nenäliinaa sulle
ja oesi kae se haekeuven
myös mieleen tuonu mulle

Niin kovin mielelläni
oesin toellae tehny runon
nyt vaen akkunasta kahtelen
ja hilijaa päätäen punon
siellä peäskyset ne liitelöö
niillähän on se pesänteko vietti
yksi minut näki akkunasta
kae se minun pölöjäelevän mietti...